Espanjan reissu sai uuden käänteen. Vaikka lippuasia ei ole vielä selvinnyt ja aion asiaa vielä säätää, en ota siitä enää stressiä enkä jaksa miettiä roskiin heitettyä rahaa. Tiedänpä vain etten enää ikinä tee samaa virhettä uudestaan. Nyt kuitenkin siihen uuteen käänteeseen jonka matkani on saanut, nimittäin ihana kämppikseni Elsa osti eilen liput Madridiin 21. - 30.6 ajalle.
Tämän jälkeen päätin, että käytän itse kaikki omat lippuni. Meinasin jo jättää Malagan liput käyttämättä ja olla sen runsaat 2vko vain Madridissa. Nyt tarkemmin asiaa ajateltuani miksi ihmeessä en menisi Malagaan ja kävisi Fuengirolassa sekä Los Bolichesissa vanhoilla kulmilla? Milloin minulle tulee uusi tilaisuus ja miksi heittäisin vielä lisää rahaa roskikseen kun sinne on mennyt jo? Kaduttaisi myöhemmin vain ja katkeroituisin asteen enemmän. Sitäpaitsi Malagassa pääsen vanhalle ystävälle majoittumaan ilman suurempia kustannuksia eli työt alle ja rahaa säästöön muuten matkaa varten!
21.6 laskeudun pari tuntia ennen Elsaa Barajasin lentokentälle. Sitten kipitän Elsan ja minun tänään varaamaan hostelliin lähelle Plaza Mayoria heittämään laukut ja hengähtämään ennen kuin lähden poimimaan Elsan lentokentältä. Kun alkusäädöt on hoidettu pois alta odottaa meitä reilut 8 megahienoa päivää Madridin katuvilinässä ja paluulento onkin meillä sama.
Reissun ainoa miinus on Frankin kenttä, ai että inhoan sitä isoa ällökenttää. Muistan edelleen pienempänä kun faija oli viemässä minua takaisin kotiin Espanjaan ja otsikoissa oli juuri silloin ollut 90-luvun lapsikidnappaukset ja nimenomaan Frankin kenttä oli noussut otsikoihin. Faija suorastaan liimasi kätensä minuun kiinni ja riepotti mukanaan paranoidi ilme kasvoillaan, valmiina kuristamaan ensimmäisenkin ihmisen joka yrittäisi viedä hänen tyttärensä. Myöhemmin taisin olla samalla kentällä 13-vuotiaana kun olin palaamassa Suomeen ja matkassa oli muutaman vuoden vanhempi kaveri. Mieleen tulee vain korituolit missä odotimme jatkolentoa Helsinkiin. Se taisi olla se kamala reissu Malaga-Madrid-Frankfurt-Kööppenhamina-Helsinki ja rinkkani lähti Britteihin, riehuin Finnairin tiskillä ja lennotkin oli yhteensä myöhässä noin 11h. Muistaakseni oli tosi lähellä ettei meitä Tanskassa majoitettu jo hotelliin, mutta sitten päästiin kuitenkin matkaan.
Aina sitä jaksaa matkustamisesta valittaa, mutta on se hienoa kun on jotain mitä odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti